Ajattelin avata vielä hieman ajatuksia kuntoilusta ja syömisestä, kun edellisen tekstin julkaisusta on monta kuukautta. Palataan hieman ajassa taakse päin joulun tienoille. Muutama viikko ennen joulua alkoi treenikerrat vähentyä ja tuli keskityttyä enemmän joulun valmisteluun ja rentoiluun. Joululomalla päätin käydä eräällä ostosreissulla mittaamassa omat veriarvot terveyskioskissa ja sainkin sieltä melko järkyttäviä uutisia. Hemoglobiiniarvoni oli todella matala ja jouduin sitten ravaamaan monta kertaa lääkärissä sekä verikokeissa tammikuun aikana.
Minulla on kerran aiemminkin ollut erittäin alhainen hemoglobiini ja syitä tähän tutkittiin silloin ihan kunnolla. En siis itse kovin paljon pelästynyt tätä asiaa, mutta hämmästynyt olin siitä, että tunsin koko syksyn olevani elämäni kunnossa ja, että hemoglobiiniarvo kertoi jotain ihan muuta. Päätin ottaa hieman rauhallisemmin treenaamisen kanssa siihen saakka, että arvot saataisiin nousuun. Kävin kyllä välillä salilla ja ryhmäliikunnoissa, mutta viikossa kertyi huomattavasti vähemmän treenikertoja kuin syksyllä. Tähän vaikutti varmasti myös pitkä opesijaisuus, joka vei aikaa ja energiaa.
Välillä on kiva arkenakin herkutella: proteiinipannukakkuja mansikoilla, nam!
Syöminen pysyi kuitenkin arkena melko pitkään hyvällä mallilla, ja herkkuja tuli syötyä lähinnä viikonloppuisin. Olo oli kuitenkin melko väsynyt ja kaipasin saliharjoittelua. Jossain vaiheessa huomasin, että sokeripitoisia ruokia tekee koko ajan mieli. Kaupasta saattoi tarttua mukaan laku, pieni suklaapatukka tai muu herkku arkenakin eikä siinä sinällään ole mitään pahaa, mutta itseni tuntien tiesin, että nyt pitää laittaa tälle touhulle taas stoppi.
Huhtikuun alusta olen taas kiinnittänyt enemmän huomiota ruokailuun ja säännölliseen syömiseen. Olen myös saanut uudelleen kiinni treenaamisesta, lenkkikärpäsen heräämistä vielä hieman odottelen (uskon, että sekin vielä virkenee kun aamun ulkolämpötilat hieman nousee). Olen innostunut käymään pilateksessa ja zumbassa kavereiden kanssa, jotka tuovat mukavaa vaihtelua viikon liikuntoihin. Olen todella tyytyväinen, että ryhtiliike on taas onnistunut ja olo on mukavan virkeä.
Lenkkeillessä pääsee ihastelemaan luontoa
Tällä alkuvuoden "tauolla" ei onneksi ollut suurta vaikutusta painoon vaan jo tiputetut kilot pysyivät poissa. Nyt huhtikuun aikana on paino tippunut muutaman kilon, mutta erityisen tyytyväinen olen siihen, että kiinteytymistä tuntuu tapahtuvan eli salitreenillä on jotain vaikutusta. Vaikka terveellisestä syömisestä ja liikkumisesta on tullut tämän projektin myötä enemmänkin henkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä, en voi väittää ettei olisi mukava nähdä muutoksia omassa kropassa. Kyllähän se hääpuku vaan näyttää paremmalta päällä esimerkiksi kun ryhti on parempi.
Ennen häitä on vielä muutamat viikot aikaa treenailla, mutta ei tämä tähän lopu vaan häiden jälkeen jatketaan. Hauska huomio oli, että häämatkan hotellia varattaessa kiinnitin huomiota siihen millainen kuntosali hotellilla on. Ennen ei tällainen olisi tullut edes mieleen. Taidankin lähteä salilla vielä ennen kiireistä viikonloppua!
